Säkkijärvi v. 1939. Julkaisulupa Seppo Rapo.
  • Suomenlahden rannikkopitäjä.
  • Pinta-ala ilman vesiä 500 km2, mistä jäi rajan taakse 90%.
  • Suurin pituus pohjoisesta etelään oli 45 km ja leveys lännestä itään n. 35 km.
  • Suomenpuoleinen osa on liitetty Ylämaahan (nyk. Lappeenranta) ja Miehikkälään.
  • Asukasluku v. 1939 8 000 henkeä. (Ennen 1920 –luvun aluejakoa Säkkijärven asukasluku oli 13 800 henkeä).
  • Kyliä v. 1939 oli 32.
  • Kansakouluja 17.
  • Säkkijärvellä ei ole suuria korkeusvaihteluja. Pienissä piirteissä kuitenkin maisemat ovat sangen vaihtelevia vähäisine mäennyppylöineen, kumpareineen, harjuineen ja selänteineen ja niiden välisine laaksoineen ja painanteineen. Näin muodostui laajoja maatalousalueita eri puolille pitäjää. Länteen ja lounaaseen mentäessä korkeuserot kasvavat ja korkeimmat kohdat nousevat 78 metrin korkeuteen.
  • Säkkijärven hallintopitäjä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1539, mutta nimenä jo v. 1396.
  • Säkkijärven seurakunta eli perustamisvaihetta jo vuonna 1504, mutta vasta v. 1541 Säkkijärvi mainitaan Viipurin maaseurakunnan kappelina. Ylämaa irrottautui omaksi seurakunnaksi v. 1925. Talvisodassa tuhoutuneen empiretyylisen kirkon suunnitteli arkkitehti C.L. Engel. Kirkko valmistui v. 1833. Pitäjä oli maatalousvaltainen. Säkkijärveläiset ovat tunnettuja hyvistä hevosistaan. Kruununori hankittiin jo 1899 ja Säkkijärven oriyhdistys perustettiin 1900. Merenkululla ja kalastuksella oli tärkeä merkitys. Säkkijärvellä rakennettiin laivoja, joista suurimmat purjehtivat kaukaisillakin vesillä.
  • Satamat olivat Vilajoella ja Koivusaaressa.
  • Mieskotiteollisuuskoulu perustettiin jo 1885. Siinä oli sekä puutyö- että maalausosasto. Naisteollisuuskoulu aloitti toimintansa v. 1904. Molemmilla oli keskeinen vaikutus kädentaitojen kehittämisessä. Maalaispitäjistä ensimmäisten joukossa Säkkijärvi perusti oppikoulun. Säkkijärven yhteiskoulu aloitti toimintansa v. 1907, mikä puolestaan loi pohjaa henkiselle ja sivistykselliselle kehitykselle. Säkkijärvellä oli monia pelimanneja ja orkestereita. Tunnetuin pitäjän oma musiikkikappale on ”Säkkijärven polkka”.
  • Säkkijärveläisestä järjestötoiminnasta on syytä tuoda esille Säkkijärven marttayhdistys.
Pienoismalli Säkkijärven kylästä (Unto Hovi)
Close Menu